Tänään, 17.12.2010, on nuorimmaiseni syntymäpäivä. Neljäs poikamme näki päivänvalon… Sairaalasta kotiinlähtöä odottaessani radiossa soi Tapio Rautavaaran Korttipakka. Se piirtyi sieluni sopukoihin niin voimakkaasti, että joka kerta kun tuo kappale soi, se tuo mieleeni aikaa sitten eletyn jouluaaton hetken, tuoksuja myöten.

Jos et tunne tuota tarinaa, niin käy lukemassa/kuuntelemassa se seuraavan linkin takaa.

http://suomisoi.wordpress.com/2008/09/12/tapio-rautavaara-korttipakka/

 

Poikien ollessa lapsia ja nuoria, olin usein uupunut ja ajattelin, että tätäkö tämä loppuelämä oikein on: puurtamista, neuvomista ja opetuksen valumista kuuroille korville. Ei ollut. Pojat kasvoivat pian ja yksi kerrallaan lähtivät maailmalle. Olen erittäin onnellinen jokaisesta lapsestani. On hienoa, että he ovat valinneet minut äidikseen. Kaikilla ei käy näin hyvä tuuri.

Yksityiselämäni ihmiset ovat tietenkin minulle kaikkein tärkeimpiä. Mutta nyt kun omat lapseni pärjäävät omillaan ja minulla on vielä voimia, aikaa ja halua olla mukana yhteisten asioiden hoidossa, niin olen mukana tekemässä arjen pieniä tekoja meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi.

Hyvää ja onnellista joulunaikaa meille kaikille toivottaa Tuulia

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetuskäyttöön



http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/



Hollolan valtuusto päätti 100-vuotisvaltuuston juhlakokouksessa 11.12.2010 määrärahasta, joka käytetään perusopetuksen oppimisympäristöjen kehittämiseen, TVT välineiden hankkimiseen. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa oppimisen mahdollisuuksia, jotka ovat hyvin erilaisia kuin kirja tai liikkumaton kuva. Kaiken edellytyksenä on, että kouluissa on riittävä tietotekninen varustetaso. Nyt tehdyllä päätöksellä päästään hyvään alkuun.

Oppiminen, eritoten ymmärtävä oppiminen, edellyttää oppijan aktiivisuutta. Valistuneen ihmisen tulee kyetä tekemään ratkaisuja tietoon perustuvan pohdiskelun ja eettisen tarkastelun lähtökohdasta. Kun otetaan oikeasti  tieto- ja viestintätekniikka käyttöön niin siirrytään tiedon jakamisesta ideoiden yhteiseen tuottamiseen ja tiedon yhdistämiseen.

Tiedetään, etteivät vastavalmistuneet opettajat saa riittävästi opetusta tieto ja viestintätekniikan hyödyntämisestä opetuksessa, puhumattakaan jo opetustyössä olevien opettajien osaamisen tasosta. Pelkkä tekniikka ei ratkaise, vaan opettajien on saatava opetusta, rohkaisua ja tukea ottaa uudet menetelmät ja materiaalit käyttöön. Opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta selvitäkseen uusista haasteista. Vanhaa liikkumatonta kuvaa on turha kopioida näytettäväksi videotykillä tai älytaululla. On osattava innovoida aivan uudella tavalla. Valmiiden e-oppimateriaalien on oltava kaikkien opettajien saatavilla. Opettajien valmiuksia valmistaa itse e-oppimateriaalia tulee lisätä. Enää ei voida tehdä kuten aina ennekin on tehty. Vanhat menetelmät pitäisi viimeistään nyt hylätä, ainakin osittain, ja siirtyä uuteen aikakauteen. Toivotaan, että nyt tehty päätös edesauttaa kokonaisvaltista opetuksen ja koulun kehittymistä, jossa arjessa käytetään sujuvasti verkkopalveluja, luokan opetusteknologisia välineitä, digitaalikameroita ja mobiililaitteita.

Luovuutta ja innovatiivisuutta kouluun teknologiaa käyttäen  http://vimeo.com/16699151

Hollolan kunnanvaltuusto 100 vuotta

”Hollolan kuntakokous perusti kunnanvaltuuston 3. lokakuuta 1910. Ensimmäinen kunnanvaltuusto kokoontui 28. tammikuuta 1911 kuntakokouksen puheenjohtajan, herastuomari ja taloustirehtööri Emil Turvan kokoonkutsumana. Lautakuntia ei ollut. Kunnanvaltuusto käsitteli suoraan vaivaishoidon, terveydenhuollon ja taksoituksen kysymykset.” näin kertoo Wikipedia Hollolan kunnanvaltuuston synnystä. Tänään, 11.12.2010, kokoonnumme vanhalle kunnantuvalle kunnasvaltuuston juhlaistuntoon.

Itsenäisyyspäivä 2010

Tärkeä juhlapäivä. Itsenäisyys on paljon muuta kuin yksi juhlapäivä, mutta yhtenä päivänä vuodessa on hyvä pysähtyä miettimään, mitä itsenäisyys merkitsee. Minulle itsenäisyys tarkoittaa omaa kieltä, kulttuuria, kansallislaulua, oma presidenttiä ja ehdottomasti Suomen omaa siniristilippua. Itsenäisyyspäivä merkitsee turvallista kotia vapaassa maassa. Minulla on suuri kunnioitus heitä kohtaan, jotka taistelivat itsenäisyytemme puolesta.

Minulla on ollut elämässäni turvallinen koti ja perhe sekä mahdollisuus koulutukseen, opiskeluun, työhön ja jopa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. On ollut itsestäni kiinni, miten paljon olen pystynyt mahdollisuuksiani käyttämään. Useat pitävät Suomen hyvinvointia itsestäänselvyytenä, mutta katsellessamme ympäröivää maailmaa, ymmärtää arvostaa niitä asioita, jotka meille suomalaisille ovat mahdollisia.

Itsestäänselvyyksiä ei tässä maailmassa tai elämässä ole. Vapauksiin ja oikeuksiin liittyy myös vastuuta ja velvollisuuksia. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Olli-Pekka Vainio sanoo viisaasti: ”Todellinen itsenäisyys on oikeanlaista riippuvaisuutta toisista. ”

Juhlapäivääni kuuluvat kaksi itsenäisyyspäiväkynttilää ikkunalla ja sinivalkoiset kukat pöydällä. Suomenlipun liehuessa oman pihan salossa saa aina tuntemaan ylpeyttä oman, itsenäisen maan puolesta.

Toivotan meille kaikille suomalaisille oikein hyvää itsenäisyyspäivää 2010.