Jo hiljenee vuoden askareetOta sydämees hetket talviset
ja rauha jouluyön.
Tuulia kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa Sinulle ja läheisillesi rauhaisaa joulua ja Onnekasta vuotta 2010
keskiviikko 23. joulukuuta 2009
Hyvää joulua ja onnekasta vuotta 2010
Jo hiljenee vuoden askareetOta sydämees hetket talviset
ja rauha jouluyön.
Tuulia kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa Sinulle ja läheisillesi rauhaisaa joulua ja Onnekasta vuotta 2010
tiistai 8. joulukuuta 2009
Vanhusten asiaa
Aloite 7.12.2009: Oma Vammais- ja vanhusneuvosto Hollolaan
Yksittäinen hyvinvointiyhteiskunnan, niin myös Hollolan, tulevaisuutta varjostava asia on väestön ikääntyminen. Viime vuoden lopussa Hollolassa oli runsaat 3 200 yli 65-vuotiasta kuntalaista, joka 14,7 % kunnan väestöstä ja luku on kasvamassa, kuten tiedämme.
Yhteiskunnan vanheneminen nähdään jatkuvasti avun tarpeen lisääntymisenä ja rahoituskriisinä. vanhuuden ja ikääntymisen tarpeita tarkastellaan pelkästään terveys ja lääketieteellisin kysymyksin sekä vanhustenhuollon rakenteiden tarkastelulla.
Eläkkeelle siirtyminen ei välttämättä merkitse ”tosivanhuuden” alkamista. Tulevaisuudessa on paljon eläkeläisiä, jotka pärjäävät omillaan ja selviävät omatoimisesti kotonaan asuen. He turvautuvat tarvittaessa toimiviin avopalveluihin, joten ikääntyvän väestön terveyteen ja omatoimisuuteen kannattaa panostaa. Avovaltaisemman palvelujärjestelmän luominen ei onnistu vain sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpitein, vaan tarvitsemme muutosta paljon laajemmin, muun muassa esteettömämpää yhdyskuntaa rakentamalla.
Ihmisten eliniän pidentyessä ja toimintakyvyn parantuessa myös ikääntyneillä tulee olla mahdollisuus toteuttaa sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia aktiviteetteja ja toimia yhteiskuntansa ja lähiyhteisönsä hyväksi. Kunnallinen vanhusneuvosto on yhteistyöelin, joka toimii ikäihmisten, kunnan viranomaisten, vanhus- ja eläkeläisjärjestöjen sekä muiden ikäihmisten parissa.Ensimmäiset vanhusneuvostot perustettiin Suomeen 1996 ja viime vuoden lopussa 229 kunnassa oli oma vanhusneuvosto.
Oivan nykyinen Läntisen perusturvapiirin vanhus- ja vammaisneuvosto käsittelee Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen vanhusten ja vammaisten asioita.
Eläkeliiton Päijät-Hämeen piirikokouksen kannanotossa sanotaan, että: ”Oivan nykyisellä vanhus- ja vammaisneuvostolla ei ole edes teoriassa todellista mahdollisuutta kuunnella haja-asutusalueiden ikäihmisten tarpeita eri kunnissa. Neuvosto kokoontuu vain kaksi kertaa vuodessa Hollolassa. Kustakin kunnasta siinä on kaksi edustajaa, toinen eläkeläis- tai vammaisjärjestöstä ja toinen kunnan hallinnosta. Kun alue on laaja ja ongelmat monisyisiä, nykyisessä järjestelmässä ei
ole todellisia resursseja ongelmien käsittelemiseen.” Sama asia on todettu myös Hollolan eläkeyhdistysten kannanotoissa.
Esille nousee paljon sellaisia asioita, joita nykyinen järjestelmä ei palvele ja joissa ikäihmisiä tulisi kuulla. Monet ikäihmisiä koskevista asioista ovat myös usein hyvin kuntakohtaisia ja oman kunnan päättävissä elimissä ratkaistavia kysymyksiä. Ikäihmiset ovat oman elämäntilanteensa erityisasiantuntijoita, kuulkaamme heitä, jotta kunta olisi parempi paikka meille kaikille elää.
Vanhusneuvostolla on merkittävä rooli ikäihmisten elämänlaatua kehitettäessä. Koska Hollolan kunnan strategiassakin lukee: ”Toteutamme ennakoivaa suunnittelua” niin ottakaamme huomioon ikäihmisten tarpeet ja toiveet ja toteuttakaamme myös heidän kohdallaan ennakoivaa suunnittelua, jotta he voisivat elää yhä pidempään omatoimisina omissa kodeissaan. Ennakoivalla toiminnalla myös ikäihmisiä koskevissa asioissa saavutetaan taloudellista etua puhumattakaan
sen inhimillisistä vaikutuksista.
Eduskunnassa on tehty aloite vanhusneuvostojen lakisääteistämisestä. Laki tulleevoimaan 2011.
Hollolassa on ollut vanhusneuvosto käytössä aiemmin ja nyt voitaisiin lähteä uudelleen liikkeelle ns. vanhan mallin mukaan, joten ehdotan, että: Hollolan kuntaan perustetaan oma vammais- ja vanhusneuvosto.
Yksittäinen hyvinvointiyhteiskunnan, niin myös Hollolan, tulevaisuutta varjostava asia on väestön ikääntyminen. Viime vuoden lopussa Hollolassa oli runsaat 3 200 yli 65-vuotiasta kuntalaista, joka 14,7 % kunnan väestöstä ja luku on kasvamassa, kuten tiedämme.
Yhteiskunnan vanheneminen nähdään jatkuvasti avun tarpeen lisääntymisenä ja rahoituskriisinä. vanhuuden ja ikääntymisen tarpeita tarkastellaan pelkästään terveys ja lääketieteellisin kysymyksin sekä vanhustenhuollon rakenteiden tarkastelulla.
Eläkkeelle siirtyminen ei välttämättä merkitse ”tosivanhuuden” alkamista. Tulevaisuudessa on paljon eläkeläisiä, jotka pärjäävät omillaan ja selviävät omatoimisesti kotonaan asuen. He turvautuvat tarvittaessa toimiviin avopalveluihin, joten ikääntyvän väestön terveyteen ja omatoimisuuteen kannattaa panostaa. Avovaltaisemman palvelujärjestelmän luominen ei onnistu vain sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpitein, vaan tarvitsemme muutosta paljon laajemmin, muun muassa esteettömämpää yhdyskuntaa rakentamalla.
Ihmisten eliniän pidentyessä ja toimintakyvyn parantuessa myös ikääntyneillä tulee olla mahdollisuus toteuttaa sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia aktiviteetteja ja toimia yhteiskuntansa ja lähiyhteisönsä hyväksi. Kunnallinen vanhusneuvosto on yhteistyöelin, joka toimii ikäihmisten, kunnan viranomaisten, vanhus- ja eläkeläisjärjestöjen sekä muiden ikäihmisten parissa.Ensimmäiset vanhusneuvostot perustettiin Suomeen 1996 ja viime vuoden lopussa 229 kunnassa oli oma vanhusneuvosto.
Oivan nykyinen Läntisen perusturvapiirin vanhus- ja vammaisneuvosto käsittelee Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen vanhusten ja vammaisten asioita.
Eläkeliiton Päijät-Hämeen piirikokouksen kannanotossa sanotaan, että: ”Oivan nykyisellä vanhus- ja vammaisneuvostolla ei ole edes teoriassa todellista mahdollisuutta kuunnella haja-asutusalueiden ikäihmisten tarpeita eri kunnissa. Neuvosto kokoontuu vain kaksi kertaa vuodessa Hollolassa. Kustakin kunnasta siinä on kaksi edustajaa, toinen eläkeläis- tai vammaisjärjestöstä ja toinen kunnan hallinnosta. Kun alue on laaja ja ongelmat monisyisiä, nykyisessä järjestelmässä ei
ole todellisia resursseja ongelmien käsittelemiseen.” Sama asia on todettu myös Hollolan eläkeyhdistysten kannanotoissa.
Esille nousee paljon sellaisia asioita, joita nykyinen järjestelmä ei palvele ja joissa ikäihmisiä tulisi kuulla. Monet ikäihmisiä koskevista asioista ovat myös usein hyvin kuntakohtaisia ja oman kunnan päättävissä elimissä ratkaistavia kysymyksiä. Ikäihmiset ovat oman elämäntilanteensa erityisasiantuntijoita, kuulkaamme heitä, jotta kunta olisi parempi paikka meille kaikille elää.
Vanhusneuvostolla on merkittävä rooli ikäihmisten elämänlaatua kehitettäessä. Koska Hollolan kunnan strategiassakin lukee: ”Toteutamme ennakoivaa suunnittelua” niin ottakaamme huomioon ikäihmisten tarpeet ja toiveet ja toteuttakaamme myös heidän kohdallaan ennakoivaa suunnittelua, jotta he voisivat elää yhä pidempään omatoimisina omissa kodeissaan. Ennakoivalla toiminnalla myös ikäihmisiä koskevissa asioissa saavutetaan taloudellista etua puhumattakaan
sen inhimillisistä vaikutuksista.
Eduskunnassa on tehty aloite vanhusneuvostojen lakisääteistämisestä. Laki tulleevoimaan 2011.
Hollolassa on ollut vanhusneuvosto käytössä aiemmin ja nyt voitaisiin lähteä uudelleen liikkeelle ns. vanhan mallin mukaan, joten ehdotan, että: Hollolan kuntaan perustetaan oma vammais- ja vanhusneuvosto.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)