Jo hiljenee vuoden askareetOta sydämees hetket talviset
ja rauha jouluyön.
Tuulia kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa Sinulle ja läheisillesi rauhaisaa joulua ja Onnekasta vuotta 2010
keskiviikko 23. joulukuuta 2009
Hyvää joulua ja onnekasta vuotta 2010
Jo hiljenee vuoden askareetOta sydämees hetket talviset
ja rauha jouluyön.
Tuulia kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa Sinulle ja läheisillesi rauhaisaa joulua ja Onnekasta vuotta 2010
tiistai 8. joulukuuta 2009
Vanhusten asiaa
Aloite 7.12.2009: Oma Vammais- ja vanhusneuvosto Hollolaan
Yksittäinen hyvinvointiyhteiskunnan, niin myös Hollolan, tulevaisuutta varjostava asia on väestön ikääntyminen. Viime vuoden lopussa Hollolassa oli runsaat 3 200 yli 65-vuotiasta kuntalaista, joka 14,7 % kunnan väestöstä ja luku on kasvamassa, kuten tiedämme.
Yhteiskunnan vanheneminen nähdään jatkuvasti avun tarpeen lisääntymisenä ja rahoituskriisinä. vanhuuden ja ikääntymisen tarpeita tarkastellaan pelkästään terveys ja lääketieteellisin kysymyksin sekä vanhustenhuollon rakenteiden tarkastelulla.
Eläkkeelle siirtyminen ei välttämättä merkitse ”tosivanhuuden” alkamista. Tulevaisuudessa on paljon eläkeläisiä, jotka pärjäävät omillaan ja selviävät omatoimisesti kotonaan asuen. He turvautuvat tarvittaessa toimiviin avopalveluihin, joten ikääntyvän väestön terveyteen ja omatoimisuuteen kannattaa panostaa. Avovaltaisemman palvelujärjestelmän luominen ei onnistu vain sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpitein, vaan tarvitsemme muutosta paljon laajemmin, muun muassa esteettömämpää yhdyskuntaa rakentamalla.
Ihmisten eliniän pidentyessä ja toimintakyvyn parantuessa myös ikääntyneillä tulee olla mahdollisuus toteuttaa sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia aktiviteetteja ja toimia yhteiskuntansa ja lähiyhteisönsä hyväksi. Kunnallinen vanhusneuvosto on yhteistyöelin, joka toimii ikäihmisten, kunnan viranomaisten, vanhus- ja eläkeläisjärjestöjen sekä muiden ikäihmisten parissa.Ensimmäiset vanhusneuvostot perustettiin Suomeen 1996 ja viime vuoden lopussa 229 kunnassa oli oma vanhusneuvosto.
Oivan nykyinen Läntisen perusturvapiirin vanhus- ja vammaisneuvosto käsittelee Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen vanhusten ja vammaisten asioita.
Eläkeliiton Päijät-Hämeen piirikokouksen kannanotossa sanotaan, että: ”Oivan nykyisellä vanhus- ja vammaisneuvostolla ei ole edes teoriassa todellista mahdollisuutta kuunnella haja-asutusalueiden ikäihmisten tarpeita eri kunnissa. Neuvosto kokoontuu vain kaksi kertaa vuodessa Hollolassa. Kustakin kunnasta siinä on kaksi edustajaa, toinen eläkeläis- tai vammaisjärjestöstä ja toinen kunnan hallinnosta. Kun alue on laaja ja ongelmat monisyisiä, nykyisessä järjestelmässä ei
ole todellisia resursseja ongelmien käsittelemiseen.” Sama asia on todettu myös Hollolan eläkeyhdistysten kannanotoissa.
Esille nousee paljon sellaisia asioita, joita nykyinen järjestelmä ei palvele ja joissa ikäihmisiä tulisi kuulla. Monet ikäihmisiä koskevista asioista ovat myös usein hyvin kuntakohtaisia ja oman kunnan päättävissä elimissä ratkaistavia kysymyksiä. Ikäihmiset ovat oman elämäntilanteensa erityisasiantuntijoita, kuulkaamme heitä, jotta kunta olisi parempi paikka meille kaikille elää.
Vanhusneuvostolla on merkittävä rooli ikäihmisten elämänlaatua kehitettäessä. Koska Hollolan kunnan strategiassakin lukee: ”Toteutamme ennakoivaa suunnittelua” niin ottakaamme huomioon ikäihmisten tarpeet ja toiveet ja toteuttakaamme myös heidän kohdallaan ennakoivaa suunnittelua, jotta he voisivat elää yhä pidempään omatoimisina omissa kodeissaan. Ennakoivalla toiminnalla myös ikäihmisiä koskevissa asioissa saavutetaan taloudellista etua puhumattakaan
sen inhimillisistä vaikutuksista.
Eduskunnassa on tehty aloite vanhusneuvostojen lakisääteistämisestä. Laki tulleevoimaan 2011.
Hollolassa on ollut vanhusneuvosto käytössä aiemmin ja nyt voitaisiin lähteä uudelleen liikkeelle ns. vanhan mallin mukaan, joten ehdotan, että: Hollolan kuntaan perustetaan oma vammais- ja vanhusneuvosto.
Yksittäinen hyvinvointiyhteiskunnan, niin myös Hollolan, tulevaisuutta varjostava asia on väestön ikääntyminen. Viime vuoden lopussa Hollolassa oli runsaat 3 200 yli 65-vuotiasta kuntalaista, joka 14,7 % kunnan väestöstä ja luku on kasvamassa, kuten tiedämme.
Yhteiskunnan vanheneminen nähdään jatkuvasti avun tarpeen lisääntymisenä ja rahoituskriisinä. vanhuuden ja ikääntymisen tarpeita tarkastellaan pelkästään terveys ja lääketieteellisin kysymyksin sekä vanhustenhuollon rakenteiden tarkastelulla.
Eläkkeelle siirtyminen ei välttämättä merkitse ”tosivanhuuden” alkamista. Tulevaisuudessa on paljon eläkeläisiä, jotka pärjäävät omillaan ja selviävät omatoimisesti kotonaan asuen. He turvautuvat tarvittaessa toimiviin avopalveluihin, joten ikääntyvän väestön terveyteen ja omatoimisuuteen kannattaa panostaa. Avovaltaisemman palvelujärjestelmän luominen ei onnistu vain sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpitein, vaan tarvitsemme muutosta paljon laajemmin, muun muassa esteettömämpää yhdyskuntaa rakentamalla.
Ihmisten eliniän pidentyessä ja toimintakyvyn parantuessa myös ikääntyneillä tulee olla mahdollisuus toteuttaa sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia aktiviteetteja ja toimia yhteiskuntansa ja lähiyhteisönsä hyväksi. Kunnallinen vanhusneuvosto on yhteistyöelin, joka toimii ikäihmisten, kunnan viranomaisten, vanhus- ja eläkeläisjärjestöjen sekä muiden ikäihmisten parissa.Ensimmäiset vanhusneuvostot perustettiin Suomeen 1996 ja viime vuoden lopussa 229 kunnassa oli oma vanhusneuvosto.
Oivan nykyinen Läntisen perusturvapiirin vanhus- ja vammaisneuvosto käsittelee Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen vanhusten ja vammaisten asioita.
Eläkeliiton Päijät-Hämeen piirikokouksen kannanotossa sanotaan, että: ”Oivan nykyisellä vanhus- ja vammaisneuvostolla ei ole edes teoriassa todellista mahdollisuutta kuunnella haja-asutusalueiden ikäihmisten tarpeita eri kunnissa. Neuvosto kokoontuu vain kaksi kertaa vuodessa Hollolassa. Kustakin kunnasta siinä on kaksi edustajaa, toinen eläkeläis- tai vammaisjärjestöstä ja toinen kunnan hallinnosta. Kun alue on laaja ja ongelmat monisyisiä, nykyisessä järjestelmässä ei
ole todellisia resursseja ongelmien käsittelemiseen.” Sama asia on todettu myös Hollolan eläkeyhdistysten kannanotoissa.
Esille nousee paljon sellaisia asioita, joita nykyinen järjestelmä ei palvele ja joissa ikäihmisiä tulisi kuulla. Monet ikäihmisiä koskevista asioista ovat myös usein hyvin kuntakohtaisia ja oman kunnan päättävissä elimissä ratkaistavia kysymyksiä. Ikäihmiset ovat oman elämäntilanteensa erityisasiantuntijoita, kuulkaamme heitä, jotta kunta olisi parempi paikka meille kaikille elää.
Vanhusneuvostolla on merkittävä rooli ikäihmisten elämänlaatua kehitettäessä. Koska Hollolan kunnan strategiassakin lukee: ”Toteutamme ennakoivaa suunnittelua” niin ottakaamme huomioon ikäihmisten tarpeet ja toiveet ja toteuttakaamme myös heidän kohdallaan ennakoivaa suunnittelua, jotta he voisivat elää yhä pidempään omatoimisina omissa kodeissaan. Ennakoivalla toiminnalla myös ikäihmisiä koskevissa asioissa saavutetaan taloudellista etua puhumattakaan
sen inhimillisistä vaikutuksista.
Eduskunnassa on tehty aloite vanhusneuvostojen lakisääteistämisestä. Laki tulleevoimaan 2011.
Hollolassa on ollut vanhusneuvosto käytössä aiemmin ja nyt voitaisiin lähteä uudelleen liikkeelle ns. vanhan mallin mukaan, joten ehdotan, että: Hollolan kuntaan perustetaan oma vammais- ja vanhusneuvosto.
keskiviikko 18. marraskuuta 2009
Tulevaisuus
Äänestäjät ovat antaneet valtakirjansa päättäjille, Sinulle ja minulle, kunnanvaltuutetulle.
Luottamushenkilön tulee perehtyä asioihin ja uskoa itseensä. Hänen on muodostettava kuva kunnan tulevaisuudesta. Tulevaisuuskuva muodostuu tosiasioihin perehtymällä, keskustelemalla, yhteydenpidolla eri näkökulmia, kokemuksia ja tietoja omaaviin ihmisiin ja myös yleisellä elämänkokemuksella.
Meidän päättäjien on uskallettava katsoa kuntalaisten parasta vähän pidemmällä ajanjaksolla ja kaikkia kuntalaisia ja kunnanosia ajatellen. Päätöksenteossa olisi kyettävä näkemään nykyhetkeä ja lähivuosia pidemmälle, eikä ole järkevää sivuuttaa tosiasioita ja elää maailmassa, jota ei enää ole.
Tulevaisuus ei tule itsestään se tehdään tänään….
Luottamushenkilön tulee perehtyä asioihin ja uskoa itseensä. Hänen on muodostettava kuva kunnan tulevaisuudesta. Tulevaisuuskuva muodostuu tosiasioihin perehtymällä, keskustelemalla, yhteydenpidolla eri näkökulmia, kokemuksia ja tietoja omaaviin ihmisiin ja myös yleisellä elämänkokemuksella.
Meidän päättäjien on uskallettava katsoa kuntalaisten parasta vähän pidemmällä ajanjaksolla ja kaikkia kuntalaisia ja kunnanosia ajatellen. Päätöksenteossa olisi kyettävä näkemään nykyhetkeä ja lähivuosia pidemmälle, eikä ole järkevää sivuuttaa tosiasioita ja elää maailmassa, jota ei enää ole.
Tulevaisuus ei tule itsestään se tehdään tänään….
tiistai 10. marraskuuta 2009
Miten niin vaikeaa?
Pidän itseäni edelleen ihan tavallisena ihmisenä, samanlaisen kuntalaisena kuin muutkin, vaikka olen valtuutettu ja istun lautakunnassa päättämässä kaikille kuntalaisille yhteisistä asioista, kuntalaisten valtuuttamana.
Mielestäni olen helposti lähestyttävä… Myönnetään, että olen joskus vastarannankiiski, mutta joka tapauksessa minulle voi tulla puhumaan asiasta kuin asiasta. Luulenpa, että suurin osa meistä valtuutetuista on helposti lähestyttäviä.
Hämmennykseni oli tänään suuri, kun sivistyslautakunnan kokokotuksessa kuulin, että "TE päättäjät olette niin kaukana tavallisesta kuntalaisesta ja myös vaikeasti lähestyttävissä".
Mitä voisin tehdä toisin, että en olisi pelottava??? Että kuntalainen uskaltaisi lähestyä, olla yhteyksissä silloin kun on kysyttävää tai jotain muuta on sydämellä…
Mielestäni olen helposti lähestyttävä… Myönnetään, että olen joskus vastarannankiiski, mutta joka tapauksessa minulle voi tulla puhumaan asiasta kuin asiasta. Luulenpa, että suurin osa meistä valtuutetuista on helposti lähestyttäviä.
Hämmennykseni oli tänään suuri, kun sivistyslautakunnan kokokotuksessa kuulin, että "TE päättäjät olette niin kaukana tavallisesta kuntalaisesta ja myös vaikeasti lähestyttävissä".
Mitä voisin tehdä toisin, että en olisi pelottava??? Että kuntalainen uskaltaisi lähestyä, olla yhteyksissä silloin kun on kysyttävää tai jotain muuta on sydämellä…
sunnuntai 1. marraskuuta 2009
Tulevaisuuden haastena ovat suuret ikäluokat, jotka parinkymmenen vuoden päästä ovat kahdeksankymppisiä.
Ikäihmisten terveyteen ja omatoimisuuteen tulee panostaa nyt.
Perus- ja lähipalveluja tulee uudistaa toimiviksi. Vain toimivilla avopalveluilla ikä-ihmiset selviävät omatoimisesti mahdo llisimman pitkään omissa kodeissaan. Näihin talkoisiin on haastettava, ei ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteet, vaan muutoksen tulee olla laaja-alaista, muun muassa esteettömämpää yhdyskuntaa rakentamalla.
Ikäihmisä on kuultava heitä koskevissä päätökissä.
Ikäihmisten terveyteen ja omatoimisuuteen tulee panostaa nyt.
Perus- ja lähipalveluja tulee uudistaa toimiviksi. Vain toimivilla avopalveluilla ikä-ihmiset selviävät omatoimisesti mahdo llisimman pitkään omissa kodeissaan. Näihin talkoisiin on haastettava, ei ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteet, vaan muutoksen tulee olla laaja-alaista, muun muassa esteettömämpää yhdyskuntaa rakentamalla.
Ikäihmisä on kuultava heitä koskevissä päätökissä.
tiistai 20. lokakuuta 2009
Lukeminen kannattaa... Aina!
Vesikansan kirjaston toiminta uhan alla.
Tunnustan olevani lukuihmisiä. Lukemaan oppimisen jälkeen minun ei ole koskaan tarvinnut miettiä mitähän minä tekisin. Kansakoulun pienen koulukirjaston kirjat olivat minulle aarteita, luin ne kaikki, osan useaan kertaan. Lukemisen intohmon toivoisin tarttuvan lapsiin ja nuoriin...
Maanantaina, 19.10.2009, Hollolan valtuuston kokouksessa Pasi Pälsi nosti Vesikansan kirjaston olemassaolon uhan alle. Kalliolan kirjasto palvelee yli kolmeatuhatta Vesikansan asukasta ja erityisesti koululaisia, jotka käyttävät kirjastoa ahkerasti. Me aikuiset saamme kirjastopalvelut helposti Lahden tai ympäristökuntien kirjastoista. Entä jälkikasvumme?
”Lähikirjasto tarjoaa lapsille ja nuorille monipuoliset, ”matalan kynnyksen” palvelut. Kirjasto on kulttuuri-, tieto- ja oppimiskeskus, jossa lapsille ja nuorille opastetaan muun muassa tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja; tiedonhankinnan ja sähköisen asioinnin taitoja. Kirjaston asiakkaana lapsi tai nuori on aikuisten kanssa yhdenvertaisessa asemassa ja varhainen tutustuminen kirjastoon voi luoda sen käytöstä aikuisuuteen asti pysyvän toimintatavan”: näin sanoo kuntatiedon keskus.
Hyvä lukutaito kehittää lapsen itseluottamusta ja edistää koulumenestystä. Lukeminen tuottaa lukijalle myös iloa ja virkistystä. Kirjasto tukee yhteisöllisyyttä ja sitoo siihen luontevasti myös lapset ja nuoret. Ottipa käteensä minkälaisen kirjan tahansa, se kannattaa aina – se lisää ymmärrystä ympäröivästä maailmasta, oli kyse siiten tieto- tai kaunokirjallisuudesta. Lukeminen ruokkii mielikuvitusta ja on erinomainen vastapaino tietokonepeleille ja televisiolle.
Vesikansan kirjasto palvelee lähes 3500 asukkaan tarpeita, asukasmäärä on edelleen kasvussa. 3000 asukkaan väestöpohjaa käytetään kirjastojen mitoituksen perusteena. Sijaintinsa vuoksi Kalliolan kirjasto on erityisesti lasten ja nuorten kirjasto. Vuonna 2008 lainauksista kaksi kolmannesta, eli 63 %, oli lasten lainauksia.
Kalliolan kirjastoa hoitaa yksi henkilö. Vuosittaisia lainoja on 53 000. Valtakunnan tasolla yhden virkailijan keskimääräinen vuosittainen lainausmäärä on 23 600. Paitsi tehokasta, palvelu on myös laadukasta. Asiakaskyselyissä Kalliolan kirjaston palvelutaso on saanut jatkuvasti parhaimmat arvosanat. Kirjaston kirjoja kierrätetään eri toimipisteiden väillä, joten omien kirjojen hankitaan käytettyt eurot näyttävät olevan ainoa säästö. Niistä ei suuria säästöjä saada aikaan.
Tunnustan olevani lukuihmisiä. Lukemaan oppimisen jälkeen minun ei ole koskaan tarvinnut miettiä mitähän minä tekisin. Kansakoulun pienen koulukirjaston kirjat olivat minulle aarteita, luin ne kaikki, osan useaan kertaan. Lukemisen intohmon toivoisin tarttuvan lapsiin ja nuoriin...
Maanantaina, 19.10.2009, Hollolan valtuuston kokouksessa Pasi Pälsi nosti Vesikansan kirjaston olemassaolon uhan alle. Kalliolan kirjasto palvelee yli kolmeatuhatta Vesikansan asukasta ja erityisesti koululaisia, jotka käyttävät kirjastoa ahkerasti. Me aikuiset saamme kirjastopalvelut helposti Lahden tai ympäristökuntien kirjastoista. Entä jälkikasvumme?
”Lähikirjasto tarjoaa lapsille ja nuorille monipuoliset, ”matalan kynnyksen” palvelut. Kirjasto on kulttuuri-, tieto- ja oppimiskeskus, jossa lapsille ja nuorille opastetaan muun muassa tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja; tiedonhankinnan ja sähköisen asioinnin taitoja. Kirjaston asiakkaana lapsi tai nuori on aikuisten kanssa yhdenvertaisessa asemassa ja varhainen tutustuminen kirjastoon voi luoda sen käytöstä aikuisuuteen asti pysyvän toimintatavan”: näin sanoo kuntatiedon keskus.
Hyvä lukutaito kehittää lapsen itseluottamusta ja edistää koulumenestystä. Lukeminen tuottaa lukijalle myös iloa ja virkistystä. Kirjasto tukee yhteisöllisyyttä ja sitoo siihen luontevasti myös lapset ja nuoret. Ottipa käteensä minkälaisen kirjan tahansa, se kannattaa aina – se lisää ymmärrystä ympäröivästä maailmasta, oli kyse siiten tieto- tai kaunokirjallisuudesta. Lukeminen ruokkii mielikuvitusta ja on erinomainen vastapaino tietokonepeleille ja televisiolle.
Vesikansan kirjasto palvelee lähes 3500 asukkaan tarpeita, asukasmäärä on edelleen kasvussa. 3000 asukkaan väestöpohjaa käytetään kirjastojen mitoituksen perusteena. Sijaintinsa vuoksi Kalliolan kirjasto on erityisesti lasten ja nuorten kirjasto. Vuonna 2008 lainauksista kaksi kolmannesta, eli 63 %, oli lasten lainauksia.
Kalliolan kirjastoa hoitaa yksi henkilö. Vuosittaisia lainoja on 53 000. Valtakunnan tasolla yhden virkailijan keskimääräinen vuosittainen lainausmäärä on 23 600. Paitsi tehokasta, palvelu on myös laadukasta. Asiakaskyselyissä Kalliolan kirjaston palvelutaso on saanut jatkuvasti parhaimmat arvosanat. Kirjaston kirjoja kierrätetään eri toimipisteiden väillä, joten omien kirjojen hankitaan käytettyt eurot näyttävät olevan ainoa säästö. Niistä ei suuria säästöjä saada aikaan.
Epäröinnin kynnyksellä...
" Epäröinnin kynnyksellä kysy kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä"
-Tommy Tabermann
-Tommy Tabermann
maanantai 19. lokakuuta 2009
19.10.2009
Maailmantalouden finanssikriisistä alkanut talouden taantuma heijastuu kuntien talouteen vähenevinä yhteisöverotuottojen tuloutuksina. Myös Hollolan kuntatalous on heikkenemässä koko ajan. Hollolan sivistystoimen koululinjauskeskustelu on käynyt kuumana. Useat kuntalaiset ovat ottaneet asiaan tunteikkaan reaktion, toki se on ymmärrettävää. Muutos on aina pelottava, mutta harva asia tässä maailmassa on pysyvää.
Pienen lapsen lyhyt koulumatka lähikouluun on erittäin tärkeä. Tänään tehdyssä linjauksessa tämä tulee toteutumaan. Yhtään kyläkoulua ei lopeteta vaan kaikki pienet lapsukaiset saavat aloittaa oman kylän koulussa. Kyläkoulun säilyminen joka kylällä edesauttaa kylien yhteisöllisyyttä ja toiminallisuutta.
Salpakankaalle syntyvät yhtenäiskoulut eivät ole mörköjä, joissa lapset ilman muuta jäisivät vähemmälle huomiolle. Yhtenäisessä peruskoulussa, oppilashuolto ja useat opetusjärjestelyt pystytään järjestämään joustavammin, vaikuttavammin ja tehokkaammin kuin pienessä kouluyksikössä.
Mahdollisten muutosten edessä meidän tulee suojella lapsia aikuisten murheilta, eikä meidän tule ruokkia lasten pelkoja. Lasten tulee saada tehdä koulutyötä hyvillä mielin uskoen huomiseen.
Minä näen syntyneen päätöksen Hollolan kyläkoulujen mahdollisuutena ja erilaisena, hyvänä tulevaisuutena.
Pienen lapsen lyhyt koulumatka lähikouluun on erittäin tärkeä. Tänään tehdyssä linjauksessa tämä tulee toteutumaan. Yhtään kyläkoulua ei lopeteta vaan kaikki pienet lapsukaiset saavat aloittaa oman kylän koulussa. Kyläkoulun säilyminen joka kylällä edesauttaa kylien yhteisöllisyyttä ja toiminallisuutta.
Salpakankaalle syntyvät yhtenäiskoulut eivät ole mörköjä, joissa lapset ilman muuta jäisivät vähemmälle huomiolle. Yhtenäisessä peruskoulussa, oppilashuolto ja useat opetusjärjestelyt pystytään järjestämään joustavammin, vaikuttavammin ja tehokkaammin kuin pienessä kouluyksikössä.
Mahdollisten muutosten edessä meidän tulee suojella lapsia aikuisten murheilta, eikä meidän tule ruokkia lasten pelkoja. Lasten tulee saada tehdä koulutyötä hyvillä mielin uskoen huomiseen.
Minä näen syntyneen päätöksen Hollolan kyläkoulujen mahdollisuutena ja erilaisena, hyvänä tulevaisuutena.
Vuosi on jo pitkällä...
Vuosi on jo pitkällä. aika on mennyt kujin siivillä. Touhua on ollut riittämiin. Joskus jopa liiaksikin, mutta en valita. Valinta on ihan omani.
Jälleen on todettava, että en ole teille, rakkaat lukijani, saanut kirjoitettua. Pyydän anteeksi jos olette turhaan käyneet kurkkimassa. Olette jo kaiketi lakanneet käymästä sivullani. Tänään kuitenkin sain inspiraation ja laitan teille hieman luettavaa. Toivoa saa, että jaksaisin hieman useammin kirjoittaa juttuja tänne….
Tänään valtuuston kokoukseta kotiin lähtiessä radiossa soi seuraava kappale... Aika kauvaavaa tälle päivälle.
sunnuntai 18. tammikuuta 2009
Tammikuussa
Olen ollut saamaton kirjoituksissani. Koko joulukuun sairastin ja vuoden vaihteessa olin todella voimaton. Nyt olen jo kunnossa ja elämä näyttää mukavalta.
Ensimmäinen kunnanvaltuuston kokous oli maanantaina 12.1. Valtuustokauden avasi jumalanpalvelus Salpakankaan kirkossa. Oli mukava hiljentyä kiireisen työpäivän jälkeen kirkkoon ennen valtuustoryhmän- ja valtuuston kokousta. Valtuuston kokous meni sujuvasti kun luottamushenkilöpaikkajaosta oli sovittu eri ryhmien kanssa käydyissä neuvotteluissa ja kunnallisjärjestön kokous nimitti niille paikoille henkilöt. Minä sain paikan sivistyslautakunnassa.
Olihan se hieman jännittävää olla ensimmäistä kertaa valtuutettuna valtuustosalissa. Minun paikkani on takarivissä koska olen ensimmäistä kertaa mukana valtuustotyössä. Tästä se sitten alkaa.
Ensimmäinen kunnanvaltuuston kokous oli maanantaina 12.1. Valtuustokauden avasi jumalanpalvelus Salpakankaan kirkossa. Oli mukava hiljentyä kiireisen työpäivän jälkeen kirkkoon ennen valtuustoryhmän- ja valtuuston kokousta. Valtuuston kokous meni sujuvasti kun luottamushenkilöpaikkajaosta oli sovittu eri ryhmien kanssa käydyissä neuvotteluissa ja kunnallisjärjestön kokous nimitti niille paikoille henkilöt. Minä sain paikan sivistyslautakunnassa.
Olihan se hieman jännittävää olla ensimmäistä kertaa valtuutettuna valtuustosalissa. Minun paikkani on takarivissä koska olen ensimmäistä kertaa mukana valtuustotyössä. Tästä se sitten alkaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)